Siitä tähän ja tästä eteenpäin

Tänään 30.10.2011 ollaan aika kaukana edellisen tekstin tilanteesta. Nyt opintoja on takana melkein 3,5 vuotta. Liikuntatieteiden kandidaatin tutkinto on suoritettu, gradu odottaa kirjoittamistaan. Mitä on tapahtunut? Mitä on jäänyt käteen?

Tästä alkaa virallisesti blogini (elämäni ensimmäinen), jolla pyrin osittain jäsentämään itselleni kuluneita vuosia, mutta ennen kaikkea raottamaan liikuntatieteiden opiskelun salaista verhoa kaikille teille, jotka joko tiedätte, että liikunnanopettajana tai muuna liikunnan ammattilaisena työskentely on kutsumusammatti tai jotka edes sisäisesti pikkuisen harkitsette hakevanne opiskelemaan kyseistä tieteenalaa. Ja jotta kenellekään ei tulisi sellaista väärää käsitystä, että elämä on pelkkää opiskelua, tulen sisällyttämään blogiini kaikenlaista opiskelun ulkopuolistakin elämää.

Blogini kuuluu osana opiskelijalähettistoimintaan, joka käynnistyi Jyväskylän yliopistossa viime keväänä. Toiminnan tarkoituksena on kertoa opiskelusta eri tiedekunnissa sekä yleisesti opiskelijaelämästä. Niinpä me opiskelijalähettiläät emme pistä ollenkaan pahaksemme, vaikka joku meiltä jotain aiheeseen liittyvää kysyisikin :) Vanha kiinalainen sananparsikin sanoo: "Joka esittää kysymyksen, on minuutin ajan typerys. Joka ei sitä tee, säilyy narrina loputtomiin." Lisätietoja opiskelijalähettilästoiminnasta löydät linkeistä sivun vasemmassa yläreunassa.

Matkalla tuntemattomaan

Sunnuntaina 31.8.2008 Helsingistä lähti pieni punainen auto täynnä tavaraa kohti Jyväskylää. Pelkääjän paikalla istuin minä, ja kirjaimellisesti vähän pelkäsin. Tässä sitä nyt mentiin pois kotoa, vieraaseen kaupunkiin, josta en serkkuani lukuunottamatta tuntenut ketään. En tiennyt edes millaiseen asuntoon olin muuttamassa, saati sitten millainen kämppikseni olisi. Kämppikseni suhteen olin luonnollisesti vähän skeptinen, koska olin kuullut huhuja hirveistä kämppiksistä. Mutta voisikohan minulle käydä tuuri, ja kämppikseni olisikin miellyttävä ihminen?? Sopii toivoa.

Myös itse asunto mietitytti. Olin useaan kertaan pähkäillyt, haenko asuntoa Kortepohjan ylioppilaskylästä vai KOASilta. Ja jos haen KOASilta, niin miltä alueelta asuntoa kannattaa hakea. Mistä minä helsinkiläistyttö voisin tietää, missä päin Jyväskylää on hyvä asua!? Kartasta yritin tutkailla, että hakemani asunto olisi edes siedettävän lähellä yliopistoa. Ja kun asuntotarjous tuli, olin vain tyytyväinen siitä, että minulla tosiaan oli asunto syyskuun 1. päivästä lähtien. Ja 2 hengen solu Kuokkalasta kuulosti mielestäni hyvältä.

Sunnuntai-iltana serkkuni luona jännitys ja pelko nousivat huippuunsa. Opinnot alkaisivat huomenna, huomenna pääsisin myös ensimmäiseen omaan asuntooni, näkisin kämppikseni (joka toivottavasti edelleen on mukava), ja ennen kaikkea näkisin tulevat opiskelukaverini, joiden kanssa tulen viettämään ainakin seuraavat viisi vuotta. Yöllä tunnin välein heräillessäni muistan kysyneeni itseltäni: "Miksi mä oikein lähdin tänne?" Muistan myös vastanneeni itselleni: "Siksi, että tästä tulee kivaa!"