Abi-päivän antimia

Perjantaina 11.11.2011 Jyväskylässä vietettiin Abi-päivää. Päivän ideana oli, että abiturientit pääsevät kyselmään eri alojen opiskelijoilta opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Itse olin paikalla liikuntapedagogiikan edustajana. Kysymyksiä tuli erittäin mukavasti, toivottavasti niihin saatiin myös vastauksia. Jotta asiat eivät jäisi epäselväksi, listaan ylös useimmin esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin :) Jatkossa kun puhun liikunnasta tarkoitan liikuntapedagogiikan opintoja. 

1. Millaiset valintaperusteet liikunnalle on? Kuinka paljon lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus vaikuttavat? - Liikuntapedagogiikan pääsykokeet ovat kaksivaiheiset. Ensimmäinen vaihe on kirjallinen koe, johon pääsevät kaikki hakemuksen lähettäneet. Kirjallisesta kokeesta valitaan soveltuvuuskokeeseen 112 naista ja 112 miestä. Noin puolet valitaan pelkän kirjallisen kokeen perusteella, puolet kirjallisen kokeen ja alkupisteiden (ilmoitettu hakuvaiheessa) yhteispistemäärällä. Alkupisteet koostuvat yo-kirjoitusten äidinkielen, parhaan vieraan kielen sekä kahden muun eniten tuottavan aineen pisteistä, sekä lukion päättötodistuksen liikunnan ja terveystiedon arvosanoista sekä kurssimääristä. Tarkemmat pisteytysohjeet löytyvät täältä: ttps://www.jyu.fi/sport/opiskelijavalinta/hakuopas/LiikuntapedagogiikkaSoveltuvuuskokeeseen kuuluu eri lajien liikuntatestit sekä opetustuokio. Sisälle pääsee soveltuvuuskokeiden pisteillä, eli kirjallisen kokeen pisteet eivät vaikuta enää toisessa vaiheessa. Muiden pääaineiden (liikuntabiologia, liikunnan yhteiskuntatieteet, terveystieteet) valintaperusteet ovat hieman erilaiset, joten ne kannattaa tarkistaa liikuntatieteellisen tiedekunnan sivuilta :)
2. Kuinka hyvin kirjalliseen kokeeseen pitää valmistautua? Onko siinä essee-kysymyksiä? Kirjallisen kokeen materiaali koostuu liikuntaan liittyvistä artikkeleista, jotka voivat olla suomen lisäksi myös ruotsin tai englannin kielisiä. Materiaali julkaistaan liikuntatieteellisen internetsivuilla huhtikuun alussa. Koe koostuu melko pikkutarkoista monivalintakysymyksistä, joten teksti kannattaa lukea tarkkaan. Muista kuitenkin hahmottaa myös kokonaisuus :) Essee kysymyksiä ei ole ainakaan tähän mennessä ollut. Perussääntönä voisin siis sanoa, että mitä paremmin kirjallisuuden lukee, sitä paremmat mahdollisuudet on päästä toiseen vaiheeseen ja sitä kautta sisälle :) 
3. Mitä liikuntatesteissä konkreettisesti testataan? Liikuntatesteissä testaan uintia, hiihtoa, luistelua, telinevoimistelua, rytmiikkaa/vapaavoimistelua, perusliikuntaa (ts. yleisurheilua) ja palloilua. Testit ovat liikuntataitoja ja tekniikkaa mittaavia, ei siis kuntoa testaavia. Esimerkiksi uinnissa on usein testattu rintauinnin potkut siten, että katsotaan kuinka pitkälle pääsee 10 potkulla. Telinevoimistelussa testataan usein mm. kieppi/kippi, kärrynpyörä/puolivoltti, käsilläseisonta seinää vasten. Lisäksi on jokin lyhyt rata, jossa on esim. perus hyppyjä (x-hyppy, kerähyppy...). Palloilussa vastaavasti on usein testattu lento-/kori- tai jalkapalloa pelin muodossa. Soveltuvuuskoekutsun mukana tulee tietoa siitä, mitä kussakin lajissa voidaan testata, sillä testit muuttuvat joka vuosi hieman.
4. Millainen opetustuokio on? Opetustuokio pidetään omalle pääsykoeryhmällä (n. 10 hlö). Sinulle annetaan jokin aihe, joka voi olla lähes mitä vain. Joskus on ollut tenniksen peruslyönti, valssin askelet, ryhmäyttävä leikki ja minulla itselläni oli tasapainon kehittäminen. Sinulla on n. 10 minuuttia aikaa suunnitella tuokio (erilaisia välineitä on hyvin käytettävissä) ja 5 minuuttia aikaa pitää se. Yleensä tehtävänannossa on jotain kriteerejä joita tulee täyttää. Esim. minun piti painotta näköaistin merkitystä tasapainon ylläpitämisessä sekä hyödyntää harjoitteissani lattian viivoja.
5. Miten pääsykokeisiin kannattaa valmistautua? Yllättävää, että kirjalliseen kokeeseen kannattaa valmistautua lukemalla. Lisäksi muistiinpanojan kirjoittaminen on ainakin minun mielestäni erittäin hyödyllistä. Liikuntatesteihin kannattaa valmistautua tekemällä kaikkea monipuolisesti ja opettelemalla eri lajien perustaitoja (esim. nyt talvella luistelun sirklaus, ulko- ja sisäkaaret ja jarrutukset, takaperin luistelu). Hiihto testataan pääsykokeissa rullasuksilla, joten jos vain on mahdollista niin kannattaa yrittää päästä kokeilemaan rullasuksia ennen koetta!! Opetustuokioita kannattaa pitää vaikka äidille tai pikkusisaruksille. Tärkeää on yrittää tehdä mahdollisimman monipuolinen ja johdonmukainen tuokio, puhua selkeästi ja nimenomaan opettaa, eikä vain ohjata!
6. Kuinka vaikea liikunnalle on päästä? Tämä on aina vaikea kysymys. Oikeastaan liikuntapedagogiikaa lukemaan ei ole sen vaikeampi päästä kuin vaikkapa lääkikseen, oikikseen tai kauppikseenkaan. Liikunnalle hakee valtavasti ihmisiä, joten tilastoja ei kannatta sokeasti tuijottaa. Tosiasia on nimittäin se, että osa hakijoista ei jaksa edes avata pääsykoemateriaalia, osa lukee vähän miten sattuu ja vain osa jaksaa panostaa kirjalliseen kokeeseen kunnolla. Kirjallinen koe on tietynlainen motivaatiomittari. Sitten soveltuvuuskokeissa kaikki onkin omista taidoista kiinni, vaikkakin kyllä siinä vähän on osaa tuurillakin. Melko moni joutuu kuitenkin hakemaan liikunnalle useamman kuin yhden kerran.
7. Voinko päästä sisälle, vaikka ei osaisi uida? Sisälle voi päästä, vaikka ei olisi kaikissa lajeissa maailmanmestari, tai edes suomenmestari. Yleensä riittää, kun on tasavahva kaikissa lajeissa. Toisaalta jos on jossain lajissa erityisen hyvä, voi jostain toisesta saada hieman heikommat pisteet. Itse esimerkiksi olen melko huono palloilussa. Sain siitä pääsykokeissa vain 7/20p (max.pisteet ovat nykyään vain 12). Pääsin kuitenkin sisälle, koska olin saanut muista lajeista sen verran hyvät pisteet. Tietysti jos ei osaa ollenkaan uida, niin nyt on hyvä aika alkaa opettelemaan :)
8. Tarvitseeko liikunnalla käydä matematiikan, fysiikan tai kemian opintoja? Liikuntapedagogiikan opinnoissa ei juuri matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa tarvitse. Ainostaa tilastotieteitä pitää jonkin verran opiskella, sillä niitä tarvitaan gradun tekemiseen, mutta lyhyellä matikalla pärjää oikein hyvin. Englantia ja ruotsia sen sijaan tarvitsee käydä muutama kurssi, mutta niissäkin keskitytään pääasiassa liikunta- ja tutkimussanastoon.
9. Kuinka paljon opintoihin kuuluu liikuntaa? Ja mitä muuta niihin kuuluu? Tähän löytyy vastaus tekstistä "Liikunnan arkea, osa 1" sekä myöhemmin ilmestyvistä jatko-osista :)

Liikunnan arkea, osa 1

Millaisia kursseja liikunnalla käydään ja mitä kursseilla tehdään? Miten opinnot etenevät eri vuosina? Kuinka paljon on läsnäolopakollisia opintoja? Kuinka täysiä päivät ovat? Tästä alkaa katselmus liikunnan arkeen liikuntapedagogiikan opiskelijan näkökulmasta.

Kahtena ensimmäisena opiskeluvuonna on paljon käytännönharjoituksia, joissa kehitetään omia taitoja eri lajeissa ja tutustutaan liikunnanopettamisen perusteisiin. Lisäksi suoritetaan kaikille yhteisiä kieliopintoja sekä tutkimuksen tekemiseen (kandi ja gradu) valmistavia opintoja. Toisin sanoen ensimäisinä vuosina hiihdetään, palloillaan, uidaan, luistellaan, voimistellaan, tanssitaan, lasketellaan, suunnistetaan... Lisäksi muun muassa harjoitellaan kirjoittamaan tieteellistä tekstiä, keskustellaan vuorovaikutustaidoista opettamisessa ja opetellaan kertomaan omista opinnoista niin englannin kuin ruotsin kielelläkin.

Suurin osa opinnoista suoritettan n. 10 henkilön pienryhmissä. Oman pienryhmän oppii tuntemaan erittäin hyvin, sillä pienryhmätunneilla on aina sama 10 hengen porukka ja pienryhmäopetuksissa on läsnäolopakko. Luennoilla näkee sitten kaikkia oman vuosikurssin opiskelijoita, paitsi niitä, jotka ovat tiedostaneet sen, että luennoilla ei ole läsnäolopakkoa.

Seuraavassa ote eräästä ensimmäisen opiskeluvuoden viikosta:

Värien selitykset:
Sininen: Liikuntademo = pienryhmätunti, jossa harjoitellaan eri lajien sisältöjä ja niiden opettamista
Vihreä: Ei liikunnallinen pienryhmätunti
Vaalean punainen: Isossa salissa pidettävä luento

Lukioon verrattuna kuvassa olevan viikon lukujärjestys näyttää tyhjältä. Joukkoon mahtuu "hyppytunteja", eikä opintoja ole läheskään joka päivä klo 8-16. Todellisuudessa kalenteri on kuitenkin erittäin täysi. Päivisin on harvoin aikaa tehdä opintoihin kuuluvia kirjallisia töitä, kuten oppimispäiväkirjoja tai raportteja, mikä tarkoittaa sitä, että niitä joutuu tekemään iltaisin ja viikonloppuisin. Myös tentteihin luku pitää sijoittaa läsnäolopakollisten tuntien ulkopuolelle. Hyvänä puolena on se, että päivisin ei ainakaan ole tylsää ja pääsee liikkumaan opiskelukavereiden kanssa. Opintojen edetessä lukujärjestys tyhjenee ja sieltä löytyy enemmän aikaa itsenäiseen työskentelyyn.

Se, mistä olen itse pitänyt yliopisto-opinnoissa on se, että mikään viikko ei olen opintojen suhteen samanlainen. Seuraavalla kerralla katsotaan, miltä näyttää eräs kolmannen opiskeluvuoden viikko.