tiistai 7. helmikuuta 2012

Oma tieni liikunnalle

Liikunnalle hakeminen oli minulle selvää vasta pari kuukautta ennen pääsykokeita. Pohdin pääni puhki, mitä haluaisin lukion jälkeen opiskella. Täytyy tunnustaa, että kävin jopa ammatinvalinnanohjauksessa, jossa minulle (luultavasti oman alitajuntani johdattelemana) suositeltiin liikunta-alalle hakeutumista. Itselläni vastaavasti oli pitkään ollut mielessä, että jokin opettaja minusta voisi tulla. Sitten vain hetken mielijohteesta kävin ostamassa pääsykoekirjat liikuntapedagogiikalle, ja aloin määrätietoisesti sen enempää  uravalintaani kyseenalaistamatta lukea ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa sekä perusopusta liikunnan opettamisesta. Silloin siis pääsykoemateriaalia oli yli 1000 sivua, mutta aikaakin sen kahlaamiseen oli paljon enemmäin kuin nykyään.

Yllättäen lukuinto välillä hieman romahti, koska luut, verenkierto ja muu vastaava meni ajoittain yli ymmärryksen. Nyt kuitenkin kiitän itseäni muistiinpanojen tekemisestä. Vieläkin jostain löytyy kaaviot siitä, montako lihasta ja luuta ihmisellä on :) Liikuntataitojen treenaaminen oli säänöllisen epäsäännöllistä. Luistelua en treenannut ollenkaan, koska jäälle ei enää siinä vaiheessa kevättä päässyt. Nyt jos luet tätä ja olet hakemassa liikunnalle (joko pedagogiikan puolelle tai liikuntabiologian puolelle), niin kannattaa hakea luistimet kaapista ja lähteä treenaamaan sirklausta, kaaria ja jarrutuksia! Itselleni heikkoja lajeja kuten palloilua kävin vähän treenailemassa kavereiden kanssa. Omalla kohdallani avainasemaan nousi valmennuskurssi. Liikunnalla jo opiskelevat järjestivät kolmen päivän intensiivikurssin, jossa konkreettisesti käytiin läpi kaikki ne lajit, joita pääsykokeissa tullaan testaamaan. Itseluottamus omiin taitoihin nousi huomattavasti ja sai muutamia hyviä vinkkejä siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. http://www.pedasport.fi/palvelut/valmennuskurssi-liikunnalle/  Mutta ilman valmennuskurssiakin on varmasti mahdollista päästä sisälle!!

Pääsykokeissa sitten piti vain yrittää saada itsestään kaikki irti (meillä oli samana päivänä kirjallinen koe ja liikuntatestit). Päivä oli rankka! Piti sinkoilla uimasta palloilemaan ja opetustuokiosta voimistelemaan. Mutta oli kyllä voittajafiilis, kun päivä oli ohi ja oikein mestarifiilis kun heinäkuussa kotiin tipahti paksu kirjekuori. Suosittelenkin, että hakee yhteen paikkaan täysillä, sen sijaan että hakisi moneen paikkaan puolitehoilla. Kuitenkin jokin varasuunnitelma kannattaa itselleen kehittää. Oma varasuunnitelmani oli se, että laitoin paperit matematiikanlaitokselle, jossa olisin aloittanut, ellei paikka liikunnalta olisi vielä ekalla yrittämällä irronnut.

Oma reittini liikunnalle kulki suoraan lukiosta. Kuitenkin monet yrittävät useamman kerran ja/tai opiskelevat ensin jotain muuta. Liikuntapedagogiikkaa tulee vuosittain opiskelemaan esimerkiksi jonkin verran liikuntaneuvojiksi sekä liikunnanohjaajiksi valmistuneita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti